Suomeen paluu voi olla rankka, mutta Marja Saviaro auttaa.Kuva: Sari Gustafsson/Lehtikuva

16.12. 11:55 Tuhansia suomalaisia matkaa vuosittain töihin ulkomaille. Jopa 70 prosenttia kokee komennukselta paluun vaikeammaksi kuin vieraaseen maahan sopeutumisen, arvioi lähtijöitä valmentava Marja Saviaro.

Syy on se, että muualle mentäessä valmistaudutaan kulttuurieroihin, mutta kotimaalta odotetaan helppoutta ja tuttuutta.

– Palaaja kuvittelee tulevansa takaisin siihen, mistä lähti. Yllätys onkin suuri, kun asiat ovat muuttuneet eikä vähiten lähtijä itse, Marja Saviaro sanoo.

Saviaron yritys Return Ticket auttaa työkomennukselle lähteviä suomalaisia ja Suomeen töihin tulevia ulkomaalaisia. Valmennukset ovat perhekohtaisia ja kattavat koko komennusajan.

Kipinän komennuslaisten auttamiseen Saviaro sai, kun hän teki 70- ja 80-luvulla kehitysyhteistyötä Afrikassa ja työskenteli ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla. Myöhemmin hän alkoi valmentaa lähtijöitä freelancerina.

– Halusin auttaa ihmisiä maailmalle. Auttamisen halu kuuluu varmaan perusluonteeseeni, saan siitä hirveän paljon joka tasolla.

Yrityksensä Saviaro perusti vuonna 1997. Asiakkaina on suuria ja keskisuuria yrityksiä, joista pitkäaikaisin on ostanut palveluja alusta asti.

Kilpailijoita yrittäjä ei juuri ajattele.

– Henkilökohtainen työni on pitkälti mentaalivalmennusta, jota ei monissa valmennusyrityksissä järjestetä. Peruslähtokohta on ihmisten auttaminen, jossa tarvitaan paljon resursseja.

Arvojaan Saviaro kuvaa humaaneiksi. Aikuisiällä kasvatustieteiden maisteriksi opiskelleella yrittäjällä on kaksi lasta, joita hän pitää tärkeimpänä saavutuksenaan.

– Vaikka työni on tärkeää ja antoisaa, ei se koskaan mene perheeni hyvinvoinnin ohi.

Mitä paremmin perhe voi, sitä onnistuneempi on yleensä myös ulkomaankomennus. Saviaro suosittelee aina koko perheen lähtöä ulkomaille yhdessä, vaikka se mutkistaisikin käytännön järjestelyjä.

– Mikään työ tai raha ei saisi olla niin tärkeä asia, että se hajottaa perheen. Tärkeää on myös tarvittaessa uskaltaa olla lähtemättä, hän selvittää.

Suomeen töihin tulevien ulkomaalaisten osuus asiakkaista on viime aikoina kasvanut. Heidän auttamiseensa Saviaro palkkaa lisäapua, mutta ulkomaille lähtevien suomalaisten perhevalmennukset hän hoitaa itse.

– Pidän tavattomasti työstäni. Siitä saa palautteen välittömästi ja pystyy auttamaan ihmisiä.

Saviaron mukaan yritysten pitäisi huolehtia palanneista työntekijöistään enemmän. Monet valmentavat kyllä lähtijöitä, mutta palaajia vain harvoin.

– Palaajilla on paljon hiljaista tietoa, jota yritykset eivät välttämättä osaa arvostaa ja hyödyntää tarpeeksi. Ulkomailla opitut asiat ovat laadullisia eikä niitä voi mitata pelkin numeroin, Saviaro muistuttaa.

– Sillä on vaikutusta myös yrityksen tulokseen ja imagoon, miten työntekijät maailmalla ja sieltä kotiuduttuaan pärjäävät.

Yritys voi osoittaa ulkomaakokemusten arvon pienillä asioilla. Kentällä olleet voivat esimerkiksi toimia uusien lähtijöiden mentoreina tai suunnitella kansainvälisiä projekteja. Palaajille kannattaa myös järjestää tervetulotilaisuuksia.

Arvostuksen puute johtaa pahimmillaan siihen, että palanneen työntekijän kynnys vaihtaa työpaikkaa madaltuu. Kansainvälisten tutkimusten mukaan jopa neljäsosa palanneista jättää yrityksen lyhyen ajan sisällä.

– Aikaisemmin työntekijät sitoutuivat enemmän yrityksiin, mutta nykyään omaan ammatilliseen osaamiseensa. Jos yritys ei anna sille vastinetta, lähtökynnys pienenee.

Johanna Pohjola
johanna.pohjola@sanoma.fi

Lähde: Taloussanomat, www.taloussanomat.fi - Yrittäjä. Osallistu verkkosivujen keskusteluun