Risto Haataja - olet asunut pitkän Australiassa - kerrotko missä merkeissä?

Syitä oleskeluuni Australiassa oli halu päästä työskentelemään ulkomailla ja saada sitä kautta kokemusta eri keittiötyöskentelystä.
En kuitenkaan halunnut johonkin "klassiseen" Ranskaan, Sveitsiin tms. gastronomian maahan, vaan maahan josa voi nauttia myös lämpimästä.
Toinen syy oli saada lapsilleni toinen kieli ja sitä kautta kielipäätä, elämänkokemusta ja avaruutta perinteiseen suomalaiseen tapaan nähdä asioita (jossa koen onnistuneeni, olen erittäin ylpeä lapsilleni muodostuneesta maailmankatsomuksesta ja huumorintajusta!!)
Halusin itsekin oppia "kantapään kautta" kielen, koska en ole ollut kovin innokas opiskelija nuoruudessani.
Innostus tuntemattomaan, eli kuullessani Espanjassa aussipariskunnan ylistyksiä maasta, jossa aurinko paistaa ja ihmiset on onnellisia!

Mitkä positiiviset ja toisaalta negatiiviset asiat muistuvat mieleen, kun katsot taaksepäin Australiassa vietettyä aikaa?

Positiivisia; ihanat ystävälliset ihmiset, aurinko, no worries-asenne, ilmastossa luonteenomainen ääripäiden vaihtelut vastapainona suomen neljän vuodenajan vaihteluihin (esim. aluksi kuivaa-myöhemmin rankkasateita) ja yleensäkin luonnon mahtavien voimien tajuaminen, maa ei muistuta USAta, ihminen saa olla oma itsensä eikä egoa tarvitse pönkittää hienoilla autoilla tai muulla turhanpäiväisellä, oppiminen vaikeuksien keskellä tai puutteellisissa olosuhteissa toimimaan (tekisi hyvää monelle turhanpäiväisestä valittajalle!) tapa kasvattaa lapsia ja lasten koulutus (myöskin puutteellisissa olosuhteissa verrattuna suomen kouluihin) aito vieraanvaraisuus

Negatiivisia; alkuperäiskansaan kohdistuva rasismi oli harmillista seurata vierestä, muun maailma tuntemattomuus (onko Suomi osa Venäjää?), lasten ja vaimon turvallisuuteen liittyvät asiat aiheuttivat aika ajoin turhaa huolta ja murehtimista, joissain tapauksissa brittiperäinen konservatiivisyys, poislähtö maasta! olisiko sen voinut välttää??

Millaista on mielestäsi asua suomalaisena Australiassa - mitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia meissä kansallisuuksina löytyy?

Suomalainen voi asettua helposti maahan jos asenne on oikea! Relaxed-easygoing tyyppi pärjää hyvin. Jättämällä pois mielestä vertailun "näin meillä suomessa..." Pitää muistaa, kuten heillä oli tapana sanoa: "This is Australia, - if you don't like it - beat it! Voi hiljaa mielessään miettiä miten mikäkin asia tehdään eri tavoin Suomessa, mutta....hiljaa mielessä! Ihmisissä samankaltaisuuksia suomalaisten kanssa, reiluja. Jos pitää oluesta kuten allekirjoittanut, - ei ongelmia ihmissuhdeasioissa! Olut yhdistää ja sen arvo (value) täytyy ymmärtää, se on osa kulttuuria.

Mitkä ovat mielestäsi keskeisiä asioita, joita Australiaan lähdössä olevan tulisi tietää - ajatellaan esim. perheellistä ja yksin lähdössä olevaa?

Perheellisen tulisi tietää jo ennen matkaa paljon asioita ja yksin matkalle lähtijälle melkein toivoisin matkaseuraa, en suosittele yksin matkaamista. Backbackers porukka tuntuu pitävän yhtä ja heillä on joka osavaltioissa omia julkaisuja, joista saa parhaat menovinkit!
Perheellisen lista; Viisumi oltava kunnossa jo Suomessa, Mihin osavaltioon haluaa sijoittua, vai haluaako/onko mahdollista kiertää ja valita? Jokainen osavaltio on erityyppinen ilmastoltaan ja siellä asuvilta ihmisiltään, Turvallisuustekijät lapsiperheen liikkuessa maassa, Suojaaminen auringolta erityisesti vaaleat scandinaavit, Australian historian tuntemus, Jätä ennakkoluulot ja suomalainen uppiniskaisuus Vantaan kentälle, Silmät ja mieli avoinna - siellä on paljon nähtävää ja näkemisen esteenä voi olla yliannostus! Asunnon löytyminen vuokralle helppoa, Ostamisessa oltava varovainen kuten aina, Koulu aloitetaan 5-vuotiaana, älä pelkää lapsesi puolesta maassa on totuttu siihen ettei lapsi osaa sanaakaan englantia tullessaan kouluun, (esimerkkinä oma 5-vuotias poikani!), Lukuvuosi alkaa tammikuussa, Iltaelämä hiljaista ja aikaisin nukkumaan, Australiassa liikutaan autolla kaikkialle ja usein on perheellä kaksi autoa (äidillä oma lasten kuljetuksiin kouluun ja talaisin), Koulu alkaa usein klo 9.00 ja päättyy samaan aikaan kaikille klo 15.00 (=helppo kuljettaa esim. sisaruksia samaan kouluun)

Lokakuu 2002
Risto Haataja